Kynsibloggaajan terkut

Pitkästä aikaa kynsigeelit! Viime kerta meni vähän mönkään, kun varsinainen puhdistusaine oli loppu ja putsasin kynnen pinnan ennen geelausta käsidesillä. Eihän se geeli sitten pysynyt, vaan lähti helposti rullaamalla irti. Viina olisi ilmeisesti toiminut puhdistusaineen sijaan, mutta tällä kertaa puhdistusainevarasto oli kunnossa, joten vanhaan tapaan mentiin.

Tai ei sittenkään vanhaan, vaan taas oli uutta geelimerkkiä. Rion huonojen geelien jälkeen on kokeiltu kalliita OPI-geelejä, jotka kuitenkin pysyivät hyvin. Nyt sitten laitoin pohjageeliksi OPI-geeliä ja ranskalaiseen OPI-merkkistä värigeeliä, mutta viimeistelyt päälimmäiseksi tein uudella Cesars Secrets sealing -geelillä. Juhannuksena laitettu ja tämän viikon jälkeen täydellinen - hyvältä vaikuttaa! Ehkäpä kokeilut saavat loppua ja toimiva geeli on löytynyt...

My new gel nails made with OPI and Cesars Secrets products. Seem to be long-lasting and that's what I've been looking for.

Tiskit puhtaaksi

Keittiön remontointi sai vähän laajennusta, kun päätimme vaihtaa kirjavankiviset työtasot rauhallisempaan puunväriin. Tasojen valinta on kesken, mutta uutta tiskiallasta olen jo hahmotellut melko pitkälle. Hankinnassa on valkoinen, keraaminen allas.

Ikeastahan niitä altaita löytyi ja olin jo kovasti mieltynyt Domsjön kaksialtaiseen malliin, kunnes mittailin tarkemmin ja totesin sen liian syväksi meidän keittiöön. ):

Onneksi Domsjötä oli myös yksialtainen upotettava malli, joka syvyydeltään mahtuu meillekin. Harmi vaan, ettei se ole yhtä leveä. Ja jotta keittiöremppa ei paisu niin suureksi, että kaapinovetkin pitäisi vaihtaa, niin on parempi upottaa allas.

Hanojen valinta on jäänyt pieneen sivuosaan ja on vielä vähän epäselvää, mikä malli altaan kaveriksi tulee. Ikeassa kivoja malleja olivat Edsvik (49 e), joka olisi edullinnen ja vanhanaikainen, mutta ei niin helppokäyttöinen kuin yksiötehohanat.

Myös Elverdam-malli on sievä, mutta hinta pompsahtaa ja tämän hinta on 149 euroa.

(Kuvat: IKEA ja Pinterest)

Now we're picking a new sink for our kitchen. I'd want it to be white and romantic and I've found some good choices from IKEA. I have put so much thought in the sink that I've forgot to take a closer look at the taps. Fortunately IKEA had some nice taps, as well.

Inspiraatiota Annasta

Tämän kevään Annassa oli sisustusjuttu vanhan mummolan remppaamisesta perheen kodiksi. Sieltä on bongattu meidänkin kotiin yksi kiva sisustusvinkki. Nimikin osui aika hyvin kohdilleen.

Kirjaimia ostin ruokakaupasta Johanin mallistosta. Niissä oli valmiina tarrat takapuolella. Kuvat on otettu jo vapun aikaan, kun Cocollakin on vielä juoksupöksyt jalassa.

Coco got her own food place marked with letters inspired by Finnish Anna magazine. 

Juhannus

Tasan vuosi sitten juhannusta vietettiin ihan toisenlaisissa maisemissa ja tunnelmissa.

Tänä vuonna ilmasto näyttäisi paljon viileämmältä ja varmaan aika monta hyttystä saan hätistää. Menen tänään poikaystävän kotipaikkaan viettämään juhannusta perheen kesken. Varmaan syödään hyvin ja voisi koiraakin treenauttaa jäljestyksessä pitkän viikonlopun aikana. Sunnuntaina ajattelin pyörähtää alennusmyynneissä ja maanantaina taas koneen ääreen kirjoitushommiin.

Happy midsummer!

Koirakesä

Coco viettää mukavaa kesälomaa. Yksinoloa on vähemmän, mutta oppimisen kannalta melkein joka päivä täytyy harjoitella. Nurmellakin on kiva leikkiä, mutta ei suostu menemään, jos nurmikko on pitkä ja sateen jälkeen märkä. Hienohelma! Harrastuksia on paljon: näyttelytreenejä, agilityä ja uutuutena jäljestystreenejä metsässä. Parhaimmat ovat tietenkin aktiiviset harrastukset, joissa saa juosta ilman hihnaa.

Yritän käyttää Cocon myös pareissa mätsäreissä ennen 1-vuotissynttäreitä, jolloin ei päästä enää pentuluokkaan. Turkki ei ole vielä niin pöyheä ja pitkä, että olisi mahdollisuuksia aikuisten kehissä. Tämän vuoksi ei tänä kesänä mennä näyttelyihinkään.

Enää kolmisen viikkoa ja neiti täyttää 1v! Ihmiseniässä Coco on sitten joidenkin laskutapojen mukaan ekaluokkalainen, 7-vuotias tai toisten 15-vuotias. Huima hyppäys joka tapauksessa! 

Coco now eleven months and enjoying the summer.

Keittiöremppailua

Ensimmäinen oma asuntomme oli ostettaessa hyvässä kunnossa ja pinnat miellyttivät meitä, joten muuta ei tarvittu, kun kantaa tavarat sisään. Asunto on ostettu elokuussa Saksan visiitin jälkeen ja ainoa muutos sen jälkeen on ollut maalata vessan/kylppärin katto kellertävästä paneelista kuultovalkoiseksi.

Kesäsuunnitelmissa on nyt ollut keittiön kunnostus. Koko keittiö ei uusiksi mene, mutta iso muutos on aluksi ollut purkaa saarekkeen yläkaapisto, joka ainakin toiselta puolelta repsotti jonkin verran. En ole koskaan tykännyt myös noista omituisen violetinvärisistä lasiovista ja eihän siellä oikeastaan mitään voi säilyttää, kun tavarat näkyvät sieltä läpi.

Kaapit revittäessä tuli pieni mutka matkaan: Liesituuletinsysteemi osoittautuikin pariputkiseksi talotuulettimeksi, mikä tarkoittaa sitä, että markkinat talotuulettimille ovat suppeammat ja että emme välttämättä saa tilalle yksinkertaisen tyylikästä, huomaamatonta tuuletinta. Kysymys on vielä avoinna ja tällä hetkellä tilanne on tämä:

Sivuilta purettiin muutama laatta ja se pitäisi nyt pikapikaa kitata ja maalata. Lisää keittiöjuttua on varmasti tulossa, kun saadaan taas jotain uutta aikaiseksi.

Our kitchen make-over. Taking away some cupboards to make the space more open.

Overcoming my fears

Muutama vuosi sitten minua sai suostutella sukeltamiseen ja lopulta kävi niin, että innostuin harrastuksesta täysin. Pinnanalitus ei ole edes hirvittänyt niin paljon kuin korkeat paikat. Lofoottien aktiivireissulla tuli minutkin taas yllytettyä, nimittäin tähän:

Onneksi on todisteita! Puntit tutisten kapusin tolpannokkaan ja jotenkin ihmeessä pääsin jaloilleni hieman tärisevässä nokassa. Trapetsiin en yltänyt, kun jalatkin olivat ponnistaessa ihan velliä.

Vaijereiden varassa kokeiltiin myös laatikkojen pinoamista. Minulle riitti yksi kerta, joten laatikot saivat jäädä.

Retkemme aikana kävimme myös ahtaissa paikoissa, jotka nekin hirvittävät minua jonkin verran. Kohteena oli luola, jossa sai kiipeillä, varoa pieniä rotkoja ja välillä ryömiäkin. Eräs kapea kohta oli hurja, kun piti mennä kylki edellä päätä kääntämättä jalat sivuille sojottaen. Mahduin!

Alhaalla oikealla näkyy hieman myös merta.

Sellainen seikkailu oli Norjan matka! Näistä tilanteista jäi kivoja muistoja.

I fear the hights and still I climbed and jumped from a pole in Norway. I also dislike narrow places, but still I went climbing and crawling to a cave. I'm a survivor! (:

Kenraali Panchon jalanjäljillä

Kalastus on Lofoottien tärkein elinkeino. Mekin pääsimme mahtaville kala-apajille virvelöimällä merenrannoilta.

Yhtenä päivänä olimme kalastusaluksen kyydissä ja kokeilimme kalaonnea juksaamalla.

Sää oli huono ja kalaa ei tullut, mutta merikapteeni järjesti silti muuta viihdykettä. 

Lokkien ruokinnan lomassa sai myös suuri merikotka kalasaaliita. (Huomaa alemmassa kuvassa kotkan kynsissä oleva kala.) Valokuvia piti ottaa varovasti, sillä kerran kotka oli hyökännyt yhden lapsen kimppuun, koska lapsella oli kädet ylhäällä kuvausasennossa.

Kalapäivänä tutustuimme myös Lofoten Aquariumiin, jossa esiteltiin merenelämää, mm. kaloja, meritähtiä, saukkoja ja hylkeitä.

Näin isoa kalaa emme napanneet, mutta virvelöimällä onnistuttiin saamaan muutama turska ja sei, joita iltaisin sitten grillattiin.

There are many good fishing places in Lofoten. We went fishing on a boat but this time we got lucky fishing from the shore. We had a great bird show on the boat, after all. We also visited Lofoten Aquarium.

Lofootit

Edellinen viikko meni tosiaan Norjan Lofootteja ihastellessa. Majapaikkamme oli Svolvaerissa, "Lofoottien pääkaupungissa". Shortsien pakkaaminen oli ihan turhaa, sillä joka päivä satoi vähän rakeita, räntää ja vähän vettä. Toisaalta aurinkokin näkyi melkein joka päivä, mutta enimmäkseen oli pilvistä ja kylmää. Välihousuja oli parina päivänä kahdet kappaleet.

Muutamia upeita maisemia yritettiin filmata autosta. Kauniit turkoosit värit eivät tietenkään kuvasta erotu, mutta ainakin vuonojen vuorten peilautuminen veteen.

Loppukevennyksenä vielä niin ikään autosta otettu maisemakuva. Päivämääränä 1. kesäkuuta!!

I was in northern Norway, Lofoten Islands last week. We stayed in Svolvaer but drove around in other small villages. The weather was quite bad as it was snowing every day (but only a little bit). Could you believe that the last picture is taken in June?

Ruusupuu

Tämän kevään juhlia varten kaivoin kaapistani klassikkomekon, Marimekon ruusupuun tummanruskean ja turkoosin sävyissä. Tunnetumpi väri on varmasti musta-vaaleanpunainen. Mekko on ollut varastossa muistaakseni kuusi vuotta, koska olen sitä viimeksi pitänyt serkkuni kesähäissä. Olipahan se yo-mekkonikin aikoinaan. Miksiköhän en ole jo aiemmin innostunut mekkoani käyttämään vai johtuuko se siitä, että kesäjuhlia on niin harvakseltaan...

This is a Finnish classic, a dress from Marimekko. Last time I wore this about six years ago and now it was back in business as we celebrated my friends' wedding.

Loma!

Aktiivinen viikko Norjassa on takana. Lautta-aikataulujen ja piiiitkän bussimatkan vuoksi olin kotona vasta kahden maissa yöllä. Neljän tunnin yöunien jälkeen kähersin hiukset ja otin kesäloman ruususateessa vastaan.

Keittiönpöydällä on nyt ihana kukkameri.

Jännin lahja pitkään aikaan oli tämänpäiväinen hiirikäden rannetuki. Täytyypä heti kesällä testailla, jos saisin jotain kirjoitushommia tehtyä.

Summer holiday! Our kitchen table is now full of flowers.