Täällä alkavat asiat viimeinkin edistyä! Alku on todellakin tuntunut hankalalta, kun juuri mikään ei ole onnistunut ensimmäisellä yrittämällä. Tuntuu ihan mahtavalta, kun kotona voi jo käyttää nettiä! Tai oikeastaan minulla on vielä yksi vaihe ennen kuin netti toimii omassa MacBookissani: Minun pitää ostaa lisäosa modeemia varten, kun tässä oli näköjään valmiina vain mahdollisuus käyttää langatonta verkkoa. Halusimme säästää ja ostimme kotiin käytetyn modeemin halvalla.
Yksi suurimmista murheista oli tosiaan Internet-yhteyksien hankkiminen. Oikeastaan yhteyden avaaminen ei ollut kovin ihmeellistä, koska saimme tarvittavat vermeet jo tulopäivästä seuraavana arkena. Kotona sitten yritimme innoissamme konfiguroida laitteen, mutta tarvitsimme siihen yliopiston käyttäjänimen ja salasanan. Seuraavana päivänä lähdimme pyytämään tunnuksia tietohallinnolta, mutta siellä todettiin ystävällisesti, että ei onnistu ennen kuin olisimme ilmoittautuneet yliopistoon. Ja, ilmoittautumispäivä oli ennaltamäärätty vaihtareille 22.-23.3. eli viiden päivän päästä siitä, kun kävimme pyytämässä tunnuksia. Yritimme viritellä langatonta verkkoa kaupungin kirjastolla, mutta sielläkin vaaditaan yliopiston tunnukset. Kirjastolla oli vain muutama maksullinen kone, jonne olisi pitänyt jonottaa. Lopulta löysimme kaupungista pari kahvilaa, jossa pystyi käyttämään oman läppärin kautta langatonta verkkoa ilmaiseksi.
Olen ollut Münsterissa nyt edellisen viikon tiistaista asti, eli noin puolitoista viikkoa. Tällä ajalla on koettu monia iloisia hetkiä, mutta myös epätoivoa. Netin puuttuminen niin monen päivän ajan on hieman vaikeuttanut asioiden etenemistä täällä. Emme ole voineet ottaa yhteyttä ERASMUS-kummeihimme, jotka olisivat voineet avustaa meitä käytännön asioissa. Virallisesti kummitapaaminen oli edellisenä iltana, mutta siihen mennessä olimme joutuneet selviytyä monista asioista ilman apua. Olen kirjoitellut kummini kanssa sähköpostia ja tiesin, että hän on lomailemassa Berliinissä kummitapaamisen aikana ja palaa ensi viikolla Münsteriin.
Tärkein väline ensimmäisen viikon aikana on oikeastaan ollut kännykän GPS, johon olemme tallentaneet reittejä ja etsineet palveluita. Kaupunkiin oli helppo suunnistaa, mutta oman alueemme lähikauppoja oli aluksi hankala paikantaa. Olisi pitänyt heti marssia turisti-infoon hakemaan karttoja, mutta emme tietenkään sitä ensimmäisten päivien aikana löytäneet.
Nyt alkaa tosiaan jo helpottaa! Olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja heiltä voi jo kysyä neuvoa. Edellisenä iltana eräs luokanopettajaopiskelija tarjoutui jopa soittamaan puolestamme nettipalveluumme, jos emme olisi saaneet nettiä toimimaan. (:
|
Onni on ihana kevätaurinko ja + 15 astetta lämpöä |