Koira tuo välillä haasteita sisustukseen, kun pieneltä pennulta pitää piilottaa tavaroita tai vaikka rajata yksinoloalueita. Viime viikolla Coco oli nakerrellut olkipukkiani töissä ollessani - tavarat yhä korkeammalle. Meillä on myös suunnitelmissa hankkia keittiöön jonkilainen portti, jotta Coco voisi viettää siellä yksinäiset päivänsä.
Joillekin Cocon välineille on jo ratkaisuja, kuten ulkotavaroille. Olin jo ennen pennun tuloa hankkinut sisustuskaupan alesta kaksi valokuvakehystä naulakoilla. Kehykset eivät olleet tähän mennessä löytäneet paikkaansa, mutta nyt niille löytyi käyttöä eteisestä. Lenkille lähdettäessä otetaan panta ja hihna toisesta koukusta ja tullessa pyyhitään rapatassut toisessa koukussa riippuvaan pyyhkeeseen.
Kuvissa Coco on noin kuukauden vanha. Kuvat on ottanut kasvattaja.
Cocoon liittyen on myös muita tavaroita, kuten herkkurasioita. Isompaa ruokarasiaa ei ole vielä löytynyt, mutta etsinnöissä on. Lelulaatikkokin vielä puuttuu, kun se ei ainakaan tässä vaiheessa voi olla pureskeluun sopivaa rottinkia.
Pentukerhosta olemme saaneet kivoja juttuja, kuten ruokaa ja allaolevan vilkkuvalon ja biopussikotelon. Vilkkuvalon käyttäminen ei tosin vielä ainakaan onnistu, koska pannasta se roikkuisi maassa asti. Ehkä valjaissa voisi toimia.
Naulakon pentukuviin ja myös syyskussa otettuihin kuviin verrattuna Coco on kasvanut pikkuvauvannäköisestä jo isoksi tytöksi. 16-viikkoisena trimmailin sitä ensimmäistä kertaa itse, kun tilasin Saksasta Osterin koneen. Ihan hyvä ensikertalaiseksi, vaikka parantamisen varaa on vielä. Joskus pitäisi myös opetella saksien käyttöä...
 |
| Coco, 16 weeks |
Having a puppy in the house has brought new challenges to decoration. Things must be out of reach but the stuff the dog uses must be easily taken. We are still trying to figure it some challenges like where to put the toys and how to close the area where she spends her lonely days. At least, the dog leash and the towel for dirty paws are now hanging on the wall near the front door.
