Cold Sweat at Zion National Park

Puuduttavien Utah-ajokilometrien jälkeen päästiin lopulta asiaan, kanjonivaltakuntaan, joka alkoi jo jonkin matkaa ennen Zionin kansallispuistoa. Zionissa piti auto jättää vierailijakeskukseen ja hypätä ilmaiseen turistibussiin, jotta pääsi Zion Canyon Scenic Drivelle.

After the grueling miles driven in Utah we were finally getting down to business in the canyon district. No more driving in Zion - the car had to be left behind at the visitor center and there was a free shuttle to Zion Canyon Scenic Drive.  

The Great Arch near the entrance

Heti ensimmäiseksi puristettiin kaikki mehut irti Angels Landing Traililla. Reitin edestakainen matka oli yhteensä 8,7 km ja sen loppuosa oli kiipeilyä kahden kanjonin välisellä kapealla harjanteella. Lähtöpaikassa oli varoituksia reitillä sattuneista kuolemantapauksista ja vasta huipulle kiivetessä alkoi kunnolla ymmärtää, ettei varoitusta ollut turhaan alleviivattu.

At first we wanted to exhaust ourselves by climbing the famous Angels Landing (round trip 8,7 km). In the end the trail was only a narrow ridge between two deep canyons - no wonder they've put emotional warning signs of deaths before you entered the trail. 

Enpä usko, että Suomessa päästettäisiin turisteja kiipeilemään näin kuumottavaa reittiä. Ihan pienen harha-askeleen ottaessa olisi voinut pudota kanjoniin. Pahimmissa kohtaa reittiä oli metalliset ketjut, joista pystyi ottamaan tukea. Kylmä hiki tuli välillä, kun katsoin kapeasta kohtaa alas ja molemmilta puolilta näkyi syvä kanjoni.

I couldn't imagine that tourists in Finland would let to hike in those conditions. A misstep and you could have fallen into a deep canyon. The worst parts had metallic chains to be grabbed for assistance. At some points of the climbing part I felt cold sweat just by looking down from a narrow ridge.

Zion Canyon from the top of Angels Landing:

Angels Landing oli ehdottomasti koko reissun mieleenpainuvin ja pelottavin trail. Huipulle (454 m) kiipesi samaan aikaan vain muutamia turisteja verrattuna siihen, kuinka paljon väkeä tuli vastaan muiden kuuluisien reittien varrella. Näinpäs erään todella korkeanpaikankammoisen ryömivän reitillä eteenpäin pahimmissa paikoissa.

Angels Landing was definitely the most memorable and scariest trail I experienced in the States. There were only some tourists climbing the top (454 m) at the same time even if the trail was very famous. It says something about the difficulty of the trail.

The trail to the top of Angels Landing follows a narrow ridge

Toinen etappi Zionissa oli Temple of Sinawava, josta pääsi kahlaamaan Riverside Walkille. Reitti kulki Virgin Riveriä pitkin kapeassa kanjonissa. Kuuman päivän jälkeen oli mahtavaa vilvotella kurpomalla joessa, eikä kenkienkään kastuminen haitannut.

The other activity at Zion was to take the shuttle to Temple of Sinawava and take Riverside Walk. The trail went along the Virgin River surrounded by a narrow canyon. It felt good to cool off by walking in the water. Didn't mind the drenched shoes. 

Zioniin voisin palata vielä uudestaan. Haaveilen joskus näkeväni vielä kapean kanjonin, "Subwayn", jonne on vähintään 9 mailin patikointi ja jonne tarvitaan erilliset luvat. Zionissa vietettiin lopulta vain yksi kokonainen päivä ja yöksi ajettiin Hurricaneen Willow Wind RV Parkiin.

I could return to Zion some day. I'm dreaming of seeing the slot canyon, The Subway, which is a long hike away and need a special permissions to enter it. We spent only one day at the park and drove to nearby city of Hurricane to spend the night at Willow Wind RV Park.