Pissaava poika

Pissaava poika eli Manneken Pis pienestä koostaan huolimatta (korkeus 60 cm) on Brysselin suosituimpia nähtävyyksiä. Tällä kertaa pojalla ei ollut suuresta asukokoelmastaan vaatetta yllä, mutta esim. vappuna hänet voi nähdä ylioppilaslakki päässään.

Manneken Pis sijaitsee Rue de l'Etuvella parisataa metriä Grand Placelta käveltynä. Paikkaa olisi muuten aika hankala huomata, jos patsaan edusta ei kuhisisi turisteja.

Grand Placen kulmalla oli myös toinen monumentti, johon ihmiset oikein jonottivat päästäkseen koskemaan ja suutelemaan patsasta päästä varpaisiin.

Välipalaksi kokeiltiin belgialaista vohvelia tällä kertaa suklaakastikkeenkin kera. Myös vohvelikin oli nyt ihanan lämmintä.

Viimeinen kohteemme ennen totaalista väsymystä oli St Gudulen ja St Michaelin roomalaiskatolinen katedraali (Cathédrale Saints-Michel-et-Gudule). 

Lopuksi vielä lainattuja kuvia pissaavan pojan asuista:

Brysselin nähtävyyksiä

Lauantaiksi ostimme päiväliput Brysselin paikallisliikenteeseen, mutta lopulta helteen ja helppouden vuoksi käytimme kulkuvälineistä vain metroa. Lipun hinta oli päivältä 4,50 e. Olin jostain lukenut, että viikonloppuna pääsisi kaksi henkilöä yhdellä lipulla, mutta ostimme kuitenkin molemmille omat, sillä en todella alkeellisilla ranskankielentaidoillani metroaseman infosta vahvistusta tiedolleni saanut.

Aamusesta hyökkäsimme metrolla Atomium-monumentille (Heyzel-metropysäkki). Atomium rakennettiin alunperin Brysseliin vuoden 1985 maailmannäyttelyyn ja on silloisista purkusuunnitelmista huolimatta paikallaan ja suosittu turistinähtävyys. Putkistoissa on turisteja varten hissit ja ylimmässä pallossa ravintola.

 Atomium on raudan kiderakenteen 165-miljardikertainen suurennos.

Atomiumilta suunnistimme metrolla Trone-asemalle tutkimaan Brysselin kuninkaallista puolta.

Palais du Roi, kuninkaanlinna

Parc de Bruxelles

Belgian Federal Parliament

Kuninkaanlinnalta ja Brysselin puistosta kävelimme Place du Luxembourgille Euroopan parlamentille.

Place du Luxembourg 

Espace Léopold -rakennus Parc Léopodilta päin katsottuna. Rakennuksessa kokoontuvat Euroopan parlamentti sekä siellä sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet.

The place to be: Grand Place, Brysseli

Viikonlopun lomakohteemme oli tällä kertaa Belgia ja siellä pääkaupunki Brysseli. Perjantaina iltapäivästä reissasimme junan kyydissä lähelle rajaa Aacheniin, josta meillä oli jo reilu kuukausi sitten ostetut junaliput Brysseliin. Kannattaa varata junaliput jo etukäteen, koska huonolla tuurilla saattaa joutua maksamaan lipuista melko paljon siihen nähden, että Aachenistakin on vain tunnin ajelu Brysseliin. Pienenä lisäkommenttina vain, että käyttämämme Thalys-juna oli oikein miellyttävä, vaikkei Saksan Regiobahneissakaan sinänsä mitään vikaa ole. (: Thalykselta kannattaa metsästää "Smoove"-tarjouksia esim. Brysseliin ja Pariisiin.

Junan päätepysäkki oli Gare du Midillä (Bruxelles-Midi, Brussel-Zuid) kaupungin eteläpuolella, josta kävelimme keskuksen kautta hotellillemme välillä pysähdellen. Aika vaatimattomien katunäkymien jälkeen päädyimme Brysselin kuuluisimmalle aukiolle, Grand Placelle (holl. Grote Markt). Aukio on myös UNESCO:n maailmanperintökohde.

Kaupunginmuseossa (Maison du Roi) olisi ollut näyttellä muun muassa Manneken Pis-monumentin asut.

La Maison du Roi

...eli Broodhuis

Aukion komein nähtävyys on varmasti goottilaistyylinen kaupungintalo. Tornin huipulla on Brysselin kaupungin suojelijan, Pyhän Mikaelin, patsas.

Hotel de Ville de Bruxelles, kaupungintalo

Kiertelyn jälkeen maistoimme belgialaista vohvelia mansikoilla ja kermavaahdolla. Suosittelen lämpimästi, mutta vohveli kannattaa mieluiten jakaa kaverin kanssa, koska niin isoa annosta makeaa on vaikeaa jaksaa syödä!

Brysselin matkatavarat mahtuivat lopulta yhteen selkäreppuun ja Vuittonin Nevefulliin, joka ei edes ole isokokoinen GM vaan keskimalli MM! Matkustusasuna palveli kiitettävästi viime kesän aleista löytynyt H&M:n musta, pitkälahkeinen jumpsuit. Viikonlopun asut koostuivatkin oikeastaan kokonaan mustista jumpsuiteista, jotka säästivät tilaa pakkaamiselta.

Mahat täynnä sokerista suunnistimme budjet-hotelliimme, joka sijaitsi isojen hotelliketjujen, kuten Hiltonin ja Sheratonin naapurissa ostoskadun päässä. Sijainti oli mitä mahtavin ja Rogierin metroasemalle oli vain parin minuutin kävelymatka.

Rue Neuve

Lomapäivä Freibadilla

Lämmin helatorstaipäivä kului leppoisasti Münsterin Grevener Strassen Freibadilla eli maauimalassa. Alueelta löytyy muutama uima-allas, pukukoppeja, iso nurmikkoalue löhöilylle, kaksi rantalentiskenttää, leikkipaikka ja kiipeilyseinä. Yksittäislippu opiskelijahintaan maksaa 2 e ja aluella saa siihen hintaan oleskella vaikka koko päivän.

Kun aika kävi pitkäksi, pistimme pystyyn lentopallopelin Saksa-Suomi-sekajoukkueissa.

Paluumatkalla pyörähdimme vielä Germania Campuksella, jota monet luulevat yhdeksi yliopiston kampusalueeksi. Vanhalla Germania-olutpanimolla sijaitsee kuitenkin ravintoloita ja baareja, kuten opiskelijoiden suosima Grey.

Nenänpää punoittaen pakkailen nyt viikonlopun Brysselin reissua varten. Kulkuvälineenä on tällä kertaa juna, joten painorajoituksia tai nestemääriä ei tarvitse miettiä. Lisäksi ehdimme perillä Brysselissä olla vain kokonaisen lauantaipäivän, sillä varasimme muutama viikko sitten edulliset junaliput, jotka kulkevat Brysselin suuntaan perjantaina iltasella ja takaisin Aacheniin Saksan puolelle sunnuntaiaamulla. Mukaan lähtee varmaan vain yhdet vaihtovaatteet. Onneksi kaverimme ehtivät käydä Brysselissä jo viime viikonloppuna, niin olemme listanneet heiltä muutaman täsmäkohteen lauantaille.

Rolinckin olutpanimo

Tiistaista sadepäivää oli hyvä viettää sisätiloissa oluenpanemisen saloihin tutustuen. Kohteemme oli Rolinckin olutpanimo, joka sijaitsee Burgsteinfurtissa. Burgsteinfurtista olen jo aiemmin kirjoittanut huhtikuussa, kun kävimme eräänä sunnuntaina katsomassa paikallista linnaa.

Retki panimolle oli ERASMUS Betreuungin järjestämä ja meillä oli oma saksalaistuutorikin tunnelmanluojana mukana. Erasmus-kortin semesterin alussa hankkineena retki oli ilmainen. 

Tutustumiskäynnit panimoon täytyy varata etukäteen ja mekin olimme päättäneet vierailupäivämäärämme jo reilu kuukausi sitten. Alunperin lähtijöitä piti olla parikymmentä, mutta ehkä huonon sään säikäyttämänä vaihtariporukka oli kutistunut seitsemään. Tutustumiskierros järjestettiin yhdessä heekiläisten pappojen seurassa panimon oman oppaan johdatuksella.

Rolinck, vuodesta 1820 lähtien

Oppaamme johdatti meitä aluksi tehdasosastoilla, jossa tyhjät olutpullot ensin pestään, valmista olutta pullotetaan sekä pullot suljetaan korkilla, varustetaan etiketeillä ja lajitellaan koreihin. Kaikki tämä toteutuu todella nopeasti vain muutaman työtekijän valvoessa koneistoa.

Tämän jälkeen tutustuimme oluenpanemiseen ja suodattamiseen.

 Kiertelyn jälkeen nautimme välipalaa. Tässä vaiheessa oluita ei ollut vielä tuotu pöytään.

Välipalan jälkeen saimme maistella Rolinckin olutmakuja yksityisessä olutbaarissa oppaamme tarjoillessa.

Varmaan useimmille tämä osuus retkestä oli kaikkein mieluisin. Itse en kuitenkaan ole oluenystävä, joten en innostunut oluenmaistelusta kovinkaan paljon. Oma suosikkini Rolinckin tuotteista oli colaolut Bastard, jonka alkoholipitoisuus on vain 2,4%. Mieluummin joisin kuitenkin pelkkää colaa tai Ruotsista haettua Julmustia! Onneksi sentään pidän saksalaisen perinteen Wurstista, kun oluet joudun skippaamaan.